12-vuotiaan ajatuksia isyydestä

Millainen on hyvä isä?

Jotain viitteitä saamme, kun katsomme, mitä mieltä 12-vuotiaat tytöt ja pojat ovat hyvästä isästä. Heidän mielestään hyvä isä jotakin tämänsuuntaista:

  • Isällä on aikaa lapselle, hän ei ole aina poissa.
  • Isä ei anna tehdä hulluja, vaan asettaa rajoja.
  • Hän lohduttaa ja on sopivasti ankara.
  • Hän on huumorintajuinen ja leikkisä.
  • Hyvä isä teettää myös töitä.
  • Hän ei huuda enempää kuin on pakko.
  • Hän on siisti.
  • Hyvä isä ei aina tottele äitiä.

Tällaisia vastauksia sai dos. Jouko Huttunen tutkiessaan koti-isyyttä 90 –luvun alkupuolella.

Täydellistä isää ei ole, eikä tarvitsekaan olla. Lapsi tulee toimeen aika pienelläkin määrällä isyyttä. Isälle itselleen isyys on mielekkäämpää, kun hän oppii tuntemaan lapsensa mieltä.

Pari seikkaa on tärkeää, jotka vaativat isän aikaa ja aktiivista läsnäoloa.. Isä nauttii ja iloitsee lapsistaan ja viihtyy heidän seurassaan, on kiinnostunut heistä. Yhdessätekeminen ja yhteiset kokemukset ovat tärkeitä. Erilaiset suoritukset eivät saa mennä yhdessäolemisen edelle..

Toinen on tärkeä asia on rakentaa hyvä tunne-yhteys lapseensa. Juuri tunnetason yhteys tekee ihmissuhteesta läheisen ja turvallisen. Tunteiden jakamattomuus tai niiden turhentaminen toisessa ihmisessä luovat helposti välimatkaa läheisten ihmisten välille.

Isät ovat hyvin herkkiä ja arkojakin. Joskus herkkyys tai tunnetason neuvottomuus voivat peittyä jonkinasteiseen ankaruuteen. Tunnetason asiat voivat joskus olla isille hyvin vaikeita ymmärtää ja käsittää. Isänkin sisällä on pieni poika, joka tarvitsee paljon rakkautta ja hellyyttä.

Toisinaan se hyvä mitä tarkoitan ja yritän ilmaista puutteellisilla tunneilmaisun taidoillani, käsitetäänkin aivan väärin. Kyllähän se harmittaa. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on mahdollista. Se vaatii paljon opettelua, harjoittelua ja rohkeuttakin. Tässä isät tarvitsevat kannustusta.

Siunausta ja jaksamista kaikille isille.

Jouko Vesala, perheneuvoja