Avioliitot ovat valtaosin onnellisia

Avioliitot ovat valtaosin onnellisia

Noin 80 % parisuhteessa elävistä elää melko tai erittäin onnellisessa liitossa. Tämä käy ilmi Väestöliiton uudessa vuoden 2013 perhebarometristä.

Perhebarometriin osallistui yli 3 000 miestä ja naista, jotka olivat solmineet avio- tai avoliiton vuonna 2005. Noin puolet heistä oli edelleen tässä liitossaan. Ruotsinkieliset olivat hiukan onnellisempia kuin suomenkieliset. Avioliitossa elävät olivat tyytyväisempiä parisuhteessaan kuin avoliitossa elävät.

Mihin parisuhteen onnellisuus perustuu? Tätä kysyttiin perhebarometrissa laajasti, samoin kuin, mikä johti pariskunnat eroon. Tässä kerron lyhyesti parisuhteen onnellisuuden perustekijät tärkeysjärjestyksessä niin kuin vastaajat sen ilmoittivat.

Selvästi tärkeimmät kaksi perustekijää parisuhteen onnellisuudessa ovat luottamus puolisoon kaikissa asioissa sekä kumppaneiden molemmin puolinen arvostus ja kunnioitus. Luottamus sisältää vahvan sitoutumisen perheeseen. Arvostus ja kunnioitus puolestaan sisältävät sen, että kokee itse olevansa kumppaniansa silmissä aidosti hyväksytty. Tämä vähentää tarvetta kritisoida puolisoaan tai hänen tekojaan.

Kolmanneksi nousivat samantyyppiset elämänarvot. Ne koettiin vahvistavan rakkauden tunnetta ja tämä puolestaan tuotti yhteenkuuluvuutta, joka on onnellisuuden kannalta oleellista.

Mahdollisuus ja kyky puhua ja jakaa kaikki asiat mainittiin neljänneksi tyytyväisyyttä lisääväksi tekijäksi. Puhumalla ilmaistiin, mitä kaipaa ja mikä tuntuu hyvältä. Näin puolisot olivat tietoisia toistensa mielensisällöistä. Tähän liittyen parisuhteen onnellisuutta lisäsi kyky kuunnella toista ja ilmaista omia tunteitaan sekä huomioida toista. Puolisoille tämä merkitsi läsnäoloa ja keskinäistä avoimuutta.

Onnellisessa parisuhteessa on myös ristiriitoja. Olennaista on kyky avoimesti käsitellä ja selvittää ristiriitoja. Tämä lisäsi merkittävästi uskoa liiton jatkumiseen. Yksi eroon johtava keskeinen tekijä oli selvittämättömät ristiriidat.

Edellisten lisäksi merkittävää oli aktiivinen ja tyydyttäväksi koettu seksielämä. Tämä ei silti noussut ensimmäiseksi, kun pariskunnat kirjasivat suhteensa onnellisuustekijöitä. Näyttääkin siltä, että edellä olevat tekijät johtavat hyvää seksielämään.

Lopuksi onnellisen parisuhteen tekijöistä mainittiin tasapuolinen osallistuminen kotitöihin sekä perheen elättämiseen. Tyytyväisissäkin liitoissa kehittämishaasteeksi nähtiin edelleen kahdenkeskisen ajan määrän lisääminen. Edellä kerrotut tekijät muodostavat kokonaisuuden, joka helposti luo myönteisen kehän puolisoiden välille.

Parisuhteeseen ollaan valmiit panostamaan ja se nähdään kaikkien vastaajien kesken erittäin merkittäväksi elämässä. Kun miettii puolisolleen joululahjaa, niin voisiko tässä olla jonkinlaisen polun pää, josta lähteä liikkeelle. Itseään voi muuttaa ja sillä on vaikutusta laajemmin. Uskottava myönteinen palaute puolisolleen on aina hyvä lähtökohta.

Rauhallista joulunaikaa toivottaen

Jouko Vesala

PS. Perhebarometri 2013 on kokonaisuudessaan Väestöliiton nettisivuilla:

http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/perhetutkimus/perhebarometri2/