Moottorin sivuäänet

Moottorin sivuäänet

Tasainen moottorin käyntiääni luo turvallisuutta. Moottori toimii ja kone tekee tehtävänsä.

Kun käyntiääneen tulee sivuääniä tai moottori ”pätkii” tai ”kilkattaa”, huolestumme. Toimiiko kone niin kauan, että pääsemme perille kotiin tai satamaan? Onko kyseessä vaikeakin vika – osaanko itse korjata vai tarvitsenko huoltomiestä? Kestääkö tämä moottori vielä vai onko jo vaihdon aika? Onko kyseessä vain tuttu moottorin ominaisvika, joka tarvitsee tietyn tutun huoltotoimenpiteen?

Parisuhde ei ole kone eikä moottori. Silti jokaisessa parisuhteessa väistämättä tulee erilaisia ”kilkatuksia” ja sivuääniä, jotka huolestuttavat. Esim. saatamme toistuvasti puhua toistemme ohi: toinen puhuu tunteista ja toinen vastaa järkeilyllä; toisen paha olo tai tunteenpurkaus herättää toisessa syyllisyyttä ja ahdistusta; riidat jäävät toistuvasti selvittämättä. Usein jää tuntu, että minua ei kuultu, minun mielipiteeni, tunteeni, näkemykseni mollattiin. Tuntuu, etten tiedä, mitä puolisolleni oikein kuuluu? Parisuhde on vuosien saatossa urautunut. Pikkuhiljaa puolisot etääntyvät toisistaan. Jotkut ”kilkatukset ja nalkutukset” saatetaan jopa mieltää osaksi moottorin normaalia käyntiääntä. Motivaatio yhdessäelämiseen on hiljalleen haihtumassa.

Parisuhde ei ole vain ”kohtalon” käsissä. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa tekemisillämme ja sanomisillamme omaan parisuhteeseemme, sen laatuun ja toimivuuteen. Kukaan ei pysty parisuhteen jatkuvaan huoltamiseen yksin, vaan siihen tarvitaan molemmat puolisot.

Mitä varhemmin parisuhteen vahingollisiin sivuääniin puututaan ja suhdetta aletaan ”huoltaa”, sen pitempää parisuhde toimii ja antaa tyydytystä molemmille. Joskus auttaa halaus ja toisen huomioiminen, joskus yhteinen keskustelu ja tunteiden jakaminen ehkä loma kahden kesken. Joskus asiasta on hyvä keskustella luotettavien tuttujen kanssa. Joskus kannattaa tulla puolueettoman perheneuvojan juttusille. Yhtä kaikki asialle on syytä tehdä jotain mielummin heti kuin myöhemmin. Mitä kauemmin sivuäänet moottorissa jatkuvat, sitä suurempi ja hankalampi remontti on odotettavissa.

Ajanmyötä parisuhteen kiemurat saattavat mennä sellaiseen umpisolmuun, että niiden avautumiseen ei enää uskota. Silti vaikeatkin solmut on avattavissa, jos molemmat puolisot niin haluavat. Tämä vaatii paljon aikaa ja työtä. Eroaminen ei ole aina paras ratkaisu. Selvittämättömät ongelmat siirtyvät usein uuteen suhteeseen ja ilmenevät, kun arki alkaa.

Toimiva parisuhde ei missään nimessä merkitse riidattomuutta tai ongelmattomuutta tai vaikeista asioista vaikenemista. Tärkeintä on, että merkittävimmät ristiriidat kyetään puhumaan ja selvittämään vaikka ulkopuolisen tuen turvin. Ongelmanratkaisu on osa parisuhteen jokapäiväistä arkielämää. Ristiriitoja ei pidä pelätä.
Ongelmaratkaisutaidot ovat kaikkien opittavissa kuten kertotaulu tai moottorin öljynvaihto. Kriisi parisuhteessa saattaa olla merkki, että nelos-kertotaulun osaaminen ei enää riitä. Täytyy opetella kuutosen ja seitsemän kertotaulut.

Parisuhteen hoitamisen voi aloittaa eräällä hyvällä kotikonstilla: kerro puolisollesi päivittäin keskellä erilaisia arjen kiemuroita, mistä iloitset hänessä ja mitä hänen arjen tekemisistään tänään arvostat. Myöteisten asioiden sanominen ääneen puolisolle on yhtä tärkeää rakkaussuhteelle kuin hyvä voitelu moottorille.

Jouko Vesala, perheneuvoja

Näkökulmia uskottomuuteen

Uskottomuus luo parisuhteeseen syviä haavoja ja loukkaantumista. Luottamus on kadonnut ja parisuhteessa vallitsee usein ”syyllinen -uhri” –asetelma.
Toiminnallisesti syyllinen on se, joka pettää. Samalla uskottomuus kertoo myös jotain parisuhteen toimivuudesta ja usein peitetyistä ongelmista. Jotta syvistä haavoista voidaan päästä eteenpäin rakentamaan parisuhdetta ja uutta luottamusta, on syytä hahmottaa parisuhteen systeemin toimivuutta.

 

 

 

Emily Brown on hahmottanut uskottomuutta haarukoimalla erilaisia uskottomuustyyppejä. Kerron niistä nyt muutamia.

 

1. Konfliktin välttäjät  eivät ole oppineet keskustelemaan pettymyksistään eivätkä tarpeistaan.  He eivät ole oppineet riitelemään eivätkä ratkaisemaan ristiriitojaan. Avioliitoa leimaa halu miellyttää toista, itsensä uhraaminen ja täydellisyyden tavoittelu. Vihan ilmaiseminen ja kohtaaminen on heille pelottavaa. Ulkopuolinen suhde ei usein ole vakava, koska sen tarkoitus on saada puolison huomio. Avioliiton uhka ei niinkään ole ulkopuolinen suhde vaan taipumus konfliktin välttämiseen.

 

2. Läheisyyden välttäjille taas jatkuvat riidat ja konfliktit ovat tyypillisiä. Riidat ehkäisevät läheisyyttä, joka puolisoille muuten tulisi liian ahdistavaksi. Minä olen hyvä ja sinä olet paha, puoliso tuntuu hylkäävältä, pahalta ja rakkaudettomalta. Kun konflikti tulee liian suureksi tai niitä on liikaa, eroahdistus kasvaa ja jompikumpi tai molemmat puolisot etsivät läheisyyttä. Läheisyyden kasvaessa liian suureksi tanssi alkaa alusta.

 

Tällaisissa tapauksissa uskottomuus tapahtuu usein  avioliiton alkuvuosina ja pettävä osapuoli ”haluaakin” paljastua. Läheisyys on uhkaavaa ja pelottavaa. Etäisyyden pitäminen puolisoon on suojautumiskeino hylätyksi tulemisen pelolle. Avioliiton ulkopuolinen suhde on kolmiosuhde, johon liialliseksi käyvä ahdistus kanavoidaan.

 

3. Splittaus  Avioliiton ulkopuolisen suhteen kautta saadaan kosketus oman itsen kadoksissa olleeseen puoleen. Tuo tiedostamaton kadoksissa ollut puoli alkaa elää omaa elämäänsä avioliiton ulkopuolisessa suhteessa. Usein tällainen ihminen on elänyt  omantuntonsa ja vanhempiensa suuntaviivojen mukaisesti. Avioliiton ulkopuolinen suhde näyttää kaikkien hyvien voimien romahdukselta. Vaikka emotionaalinen satsaus suhteeseen on suuri, rakkauden kohde  on kuitenkin vasta toissijaisesti merkityksellinen. Tärkeämpää on oman sielun kadoksissa olevan puolen ”pelastuminen”. Jotain omassa itsessä hukkaantunutta on herännyt.

 

Perinteisesti splittaaja on keski-ikäinen vuosikymmeniä avioliitossa moitteettomasti elänyt mies ja kolmas osapuoli häntä vuosikymmeniä nuorempi naimaton nainen. Naisillekin tämän tyyppinen uskottomuus on yleistymässä. Naiset ovat kuitenkin nuorempia ja heidän rakastajansa on lähellä heidän omaa ikäänsä. Usein näillä naisilla on pieniä lapsia. Uskottomuus on pitkäkestoista kestäen jopa vuosia ja suhde on emotionaalisesti merkittävä.

 

4. Ns. uunista-ulos -tyyppisen uskottomuuden viesti puolisolle on: ”haluan ulos – saanko sinut potkaisemaan minut pellolle?” Pettävä osapuoli ei useinkaan kykene tai halua ottaa vastuuta avioliiton päättymisestä, vaikka on jo tehnyt päätöksen avioerosta. Hän toivoo puolison tekevän avioeroratkaisun, kun uskottomuus tulee ilmi.

 

Systeeminen näkökulma on hedelmällinen ja tarpeellinen, kun pyritään löytämään motiiveja uskottomuudelle,  ymmärtämään tapahtunutta ja rakentamaan parisuhdetta uskottomuuden jälkeen sekä ennaltaehkäisemään uskottomuutta tulevaisuudessa. Niin kipeä kuin uskottomuus onkin, sen ei välttämättä tarvitse merkitä parisuhteen päättymistä. Suhteen korjaaminen on mahdollista. Se vaatii työtä ja aikaa.

 

Jouko Vesala, perheneuvoja

Noidankehä poikki

Noidankehä poikki

Maaliskuun 7. päivänä 1949, eli 55 vuotta sitten kokoontui  Lahdessa seurakunnan kutsumana noin 60 henkilöä avioliittoneuvontaa koskevaan neuvottelutilaisuuteen. Pastori Matti Joensuu sanoi mm.: ”Avioliitto on kokonaisuus, jossa monet asiat kohtaavat toisensa. Suurimmalla osalla ihmisiä avioliitot ovat vaikeita. Vika on usein meidän väärissä asenteissamme. Asiat ovat usein ”noidankehässä”. Auttaaksemme meidän on saatava ”noidankehä” poikki. Aloittaessa ei saa olla mitään vaatimuksia. Noidankehä voidaan saada myönteiseksi”. Näin Joensuu kokouspöytäkirjan mukaan ja toiminta käynnistettiin.

Kun ajattelen parisuhteen parantamista, niin lähden kuitenkin ympäristön tilanteesta. Joku on kuvannut työelämän ja yhteiskuntaelämän tilaa maanis-depressiiviseksi. Toisaalta on yhä vaativampi työelämä, muutoksia tulee nopeutuvaan tahtiin. Tavallinen työaika ei tahdo riittää.  Toisaalta on depressiivinen puoli, masennus, uupumus, työttömyys, sairaudet. Jollain tavalla tahtia tulisi hiljentää. Muutama vuosi sitten Ruotsissa julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin mm. vapaa-ajan harrastuksia. Kaikkein eniten terveyttä edisti käynti museossa. On terveellistä katsoa myös taakse päin. Perheneuvonnassa käytetty sukupuun piirtäminen ja tutkiminen ovat antaneet tietämystä omaan elämään ja käyttäytymiseen.

Toinen noidankehä voi olla esimerkiksi puheessa ja puhumattomuudessa. Keskustelun alue ja sanavarastot supistuvat, riidat ja kielteiset arviot voivat tulla tavaksi. Puhuminen on taito, jota voi harjoittaa siinä, kuin muitakin taitoja. Tärkeätä on pysähtyä asenteisiin ja ajatustottumuksiin, voisiko olla uusia näkökulmia ja uusia puheenaiheita.

Myönteinen noidankehä voi muodostua näiltä pohjilta, kun tietoisesti varataan aikaa suhteen hoitamiseksi ja vahvistamiseksi. Mitkä asiat ilahduttavat meitä? Mistä voimme antaa myönteistä palautetta? Mitä hyvää menneestä on syytä muistella ja pitää mielessä? Mitä hyvää on tulossa? Millä tavoin täydennämme toisiamme? Millä tavoin meillä on yhteistä hyvää?

Harto Maunuksela

Ajatuksia myötätunnosta

Ajatuksia myötätunnosta

Mitä on myötätunto?
Me kaikki odotamme, toivomme ja tarvitsemme osaksemme myötätuntoa. Erityisen tärkeää on myötätunnon saaminen silloin, kun kokee surua, pettymystä ja pahaaoloa. Myös ilon ja onnellisuuden jakaminen on erittäin tärkeää ja toisen myötäeläminen. Vihan kohdalla on usein kysymys siitä, kestääkö toinen minun vihani ja suuttumukseni, uskallanko suuttua? Suuttumisen perusajatus on rajan asettaminen, oppia sanomaan ” ei ”; ei niinkään huutaminen tai raivoaminen.

Tunnetason jakaminen on yksi avioliiton perusteista. Ilman jakamista ja vastaanottamista toinen henkilö jää meille tuntemattomaksi. Minulle itselleni on tärkeää oppia tutustumaan ja kuuntelemaan itseäni: omia tunteitani, tahtoani ja tarpeitani.

Myötätuntoa osoitetaan ja koetaan tunnetasolla.
Kun puoliso ilmaisee tunteensa (ilonsa, harminsa, huolensa, pahanolonsa….), niin siihen vastaaminen:

  • selittelemällä
  • yrittämällä ratkaista ongelma
  • järkeistämällä
  • torjumalla
  • syyttämällä toista
  • vähättelemällä ja nauramalla
  • vaikenemalla
  • lähtemällä pois ….ym.

Nämä kaikki merkitsevät toiselle hylkäämistä ja arvonriistoa!!

Usein hyvässä uskossa yritämme jotakin edellä mainituista tavoista. Loukkaannumme, kun toinen ei ota vastaan meidän selitystämme tai ratkaisuehdotustamme.

Tunteeseen vastataan aina tunteella, ei järkeilemällä, ei selittämällä, ei yrittämällä ratkaista asioita toisen puolesta

Toisen tunne (suru, pahaolo, pettymys …. ym. ) otetaan vastaan:

  • aktiivisella kuuntelemisella (= laittamalla lehti tai tv pois, katsomalla toista silmiin ja sanomalla: miten voit? kerro päivästäsi ….. )
  • tunnistamalla toisen tunne (= sanomalla/toistamalla se omin sanoin ääneen)
  • hyväksymällä toisen tunne ja se samalla se merkitsee toisen hyväksymistä ihmisenä
  • hellällä fyysisellä kosketuksella (halaamalla, ottamalla syliin, silittämällä …)

Tämä on yksi tapa jakaa tunteitaan ja tulla kuulluksi, tulla kohdatuksi. Eräs tärkeimpiä asioita meille ihmisinä on tulla kuulluksi ja hyväksytyiksi sellaisina kuin me olemme.

Jouko Vesala, perheneuvoja

Sukupuolten väliset erot

Sukupuolten väliset erot

Isänpäivän ympärillä puhutaan enemmän miehistä. Aika usein niissä on kehittämisajatus takana. Miehellä pitäisi olla tiettyjä taitoja ja ominaisuuksia enemmän ja taas toisia vähemmän. Tämän hetkinen tilanne ei vaikuta kovin hyvältä.

Sukupuolten välisiä eroja tarkastellessa näyttää edelleen elävän kaksi puolta. Toiset ovat sitä mieltä, että pääsyy sukupuolten väliseen eroon on kasvatuksessa ja kulttuuritaustassa. Jos lapset saavat tilaisuuden ja mallin, niin he leikkivät samoja leikkejä ja pystyvät aikuisena samoihin suorituksiin. Toiset taas ovat sitä mieltä, että sukupuolet ovat biologiselta rakenteeltaan sillä tavalla erilaisia, ettei samankaltaisuutta lähisukupolvien aikana tule. Joka tapauksessa alalta tehdään jatkuvasti tutkimuksia ja nykyisin tutkimusmenetelmät neurologian alalla ovat entistä tarkempia.

Professori Lea Pulkkinen kertoo eräässä artikkelissa yhteenvedosta, jossa oli tutkittu puolitoista tuhatta tutkimusta sukupuolten välisestä erosta älykkyydessä ja suoriutumisessa ja sosiaalisessa käyttäytymisessä. Jotkut erot olivat uskomuksia, eivätkä saaneet vahvistusta. Usein todetut sukupuolten väliset erot olivat kuitenkin tämän analyysin mukaan seuraavat:

1. Tytöt ovat kielellisesti kyvykkäämpiä kuin pojat. Tyttöjen kielelliset kyvyt kehittyvät todennäköisesti nopeammin varhaislapsuudessa kuin poikien, mutta n. 5- 11-vuotiaina tytöt ja pojat ovat hyvin samankaltaisia. Sen jälkeen tyttöjen paremmuus lisääntyy.

2. Pojat ovat parempia visuaalis-avaruudellisessa kuvittelukyvyssä murrosiässä ja aikuisiässä, mutta eivät lapsuudessa.

3. Pojat ovat  matemaattisesti kyvykkäämpiä kuin tytöt n. 12 ikävuoden jälkeen. Tilanne kuitenkin riippuu myöskin siitä, onko matemaattisessa tehtävässä enemmän kielellisiä prosesseja vai visuaalis-avaruudellisia.

4. Pojat ovat  tyttöjä aggressiivisempia fyysisesti ja kielellisesti. Erot on todettu kaikissa kulttuureissa. Erot alkavat näkyä 2 – 2½-vuotiaana. Pojilla on aggressiivisempia fantasioita kuin tytöillä. Aggressiivisuus iän myötä vähenee, miehet pysyvät kuitenkin naisia aggressiivisempina.

Jotkut yksittäiset tutkimustulokset ja kyllä käytännön kokemuskin vahvistavat varsin paljon tätä linjaa. Esimerkiksi äskettäin kerrottiin eräästä tutkimuksesta, jonka mukaan tyttösikiöt liikuttavat leukojaan paljon enemmän kuin poikasikiöt. Naisella myöskin molemmat aivopuoliskot työskentelevät enemmän yhtä aikaa. Nainen voi kuunnella eri asioita yhtä aikaa. Miehillä toinen aivopuolisko käsittelee sanallisia, toinen puolisko visuaalis-avaruudellisia asioita. Naisen aivoissa tapahtuu neurologisia muutoksia raskauden loppuvaiheessa, mitkä valmistavat lapsen vastaanottamiseen ja hoivaamiseen. 

Aikaisempina vuosisatoina näillä biologisilla  sukupuolten välisillä eroilla oli tärkeä merkitys. Se auttoi jakamaan voimavaroja ja tehtäviä oikealla tavalla ja siten tukivat elämän säilymistä. Tällä hetkellä tilanne on siinä suhteessa helpottunut. Sukupuolet voivat vapaammin toimia yksilöllisten lahjojen ja tavoitteiden mukaan. Mutta edellytetäänkö tällä hetkellä sukupuolten välillä liikaa samankaltaisuutta? Jokainen voi kehittyä ja ihmisessä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kuitenkin toisena puolena asiassa on se, että jokaisella on myös oikeus olla omana itsenään. Perinteiselläkin roolilla on lupansa. Vähäpuheisellakin miehellä on aito paikkansa. Naisten ei tarvitse innostua metsästyksestä tai rakentamisesta. Nykyinen maailmanaika pyrkii myös lisäämään vauhtia näihin muutosprosesseihin. Ehkä tärkeintä on pysähtyä ajattelemaan, kuka ja millainen minä olen ja mitkä ovat minun mahdollisuuteni ja mihin pyrin tässä elinympäristössäni.

Harto Maunuksela

Odotukset ja pettymykset

Odotukset ja pettymykset

Meillä jokaisella on sisäänrakennettuja odotuksia puolisomme suhteen eri tilanteissa. Kun häneen asetetut odotukset eivät toteudu, niin petymme. Harvoin kysymme itseltämme, mistä puolisoni tietää minun odotukseni? Tiedänkö minäkään, mitä minä puolisoltani odotan? Missä vaiheessa minä olen kertonut puolisolleni omista toiveistani ja odotuksistani.

Odotuksia liittyy ihan arjen asioihin – ”Kai puolisoni ymmärtää edes sellaisen itsestäänslevyyden, että likapyykki laitetaan koriin likapyykkikoriin, ei jätetä lattialle.” Tai toivon, että puolisoni töistä tullessaan halaa minua ja kysyy, miten voit, miten on päiväsi mennyt? Kun näin ei tapahdu, loukkaannumme ja olemme pettyneitä, vihaisia – nielemme harmimme. Kun harmeja on tarpeeksi nielty, purkautuvat ne jonkin pienen asian tiimoilta ylireaktiona. Ylireaktio kertoo, että jotain on jäänyt harmisäkkiimme kaivelemaan meitä.

Suurempia odotuksia liittyy loma-aikaan, matkoihin ja juhlahetkiin (joulu, juhannus, äitienpäivä, hääpäivä, syntymäpäivät jne.)

Lähtökohtana on syytä pitää, että puolisoni ei tunne toiveitani eikä odotuksiani. Minun tulee kertoa ne hänelle. Kun molemmat kertovat odotuksensa, avaa se mahdollisuude järjestää ja organisoida esimerkiksi loma tai matka niin, että molempien tarpeet tulevat otetuksi huomioon.

  • Millainen läheisyys ja hellyys minusta tuntuu hyvältä?
  • Mikä on tämän palautteen merkitys minulle?
  • Kuinka tärkeä se on minulle?
  • Miltä se minusta tuntuu?
  • Millaisia odotuksia minulla on sinulle, kun tulemme töistä kotiin ja edessä ovat illan työt ja touhut?
  • Mitä odotan yhteiseltä lomamatkaltamme?
  • Mitä tarpeita minulla on matkaan liittyen?
  • Millainen rakastelu ja siihen liittyvä läheisyys ja hellyys tuntuvat hyvältä?
  • Mitä odotan sinulta lasteni isänä/äitinä?

Mitä enemmän olen tietoinen omista toiveistani ja odotuksistani, sen helpompi ne on kertoa puolisolleni. Mitä enemmän puolisoni on tietooinen minun odotuksistani, sen helpompi häen on ottaa ne huomioon ja täyttää ainakin osa niistä.

Tulla kuulluksi = kokea rakkautta

Tulla kuulluksi = kokea rakkautta

ERÄS ARKI-TILANNE : Timo ja Tiina

Vaimo, Tiina on jäänyt kotiin äitiyslomalle tai hoitovapaalle ja aviomies Timo käy töissä.

Tiinalla on ollut pitkä päivä vauvan kanssa. Vauva on ollut hiukan ”kränäinen”, eikä Tiina ole ehtinyt tehdä kaikkia kotitöitä, mitä oli aiemmin suunnitellut. Sekin harmittaa.  Tiinalla on ollut tarve kertoa jollekin omista päivän tunnelmistaan. Timokin on töissä, joten nyt Tiinan tunnelmien kertominen ei onnistu.

Tiina jaksaakin sen takia, että odottaa innokkaasti Timon paluuta töistä. Tiina katsoo kelloon yhtenään. Aika se tuntuu matelevan hyvin hitaasti. ”Vielä tunti ja mies jo vihdoinkin saapuu  —  sais jo tulla.” , odotus pitää Tiinan hengissä. Varsinkin viimeinen puolituntinen on Tiinalle yhtä piinaa.
”Nyt kellon on jo puoli viisi, miksei mies jo tule? Ei ole soittanutkaan. Mihin hän on oikein mennyt?” , Tiina pyörittelee mielessään, ”Mikä Timoa oikein viivyttelee?” Tiina odottaa Timoa, sillä Tiinalle on kertynyt päivän mittaan paljon erilaisia tapahtumia ja tunteita, jotka hän haluaa kertoa Timolle.

Timolla on ollut raskas ja kiireinen työpäivä. Vielä aivan kotiinlähdön kynnyksellä on tullut vaikea ongelma esiin, joka vaati välitöntä ratkaisua.
Vihdoin Timo pääsee lähtemään kotiin. Matkalla Timo muistaa, että tänään pitäisi tulla insinöörin ”aku ankka” Tekniikan Maailma. Sen kanssa pääsee vihdoin sohvalle rentoutumaan. Lisäksi illalla tulee vielä Uefa-cupin matsi. Levollinen ilta tiedossa rankan työpäivän jälkeen. Näine odotuksineen Timo avaa kotiovensa.

Timo astuu sisälle kotiinsa ja Tiina kysyy, ”Miten päiväsi meni kulta?”  Timo ei ehdi kunnolla vastatakaan, kun Tiina jo alkaa kertoa oman päivänsä tapahtumista ja niihin liittyvistä tunteista ja harmistaan. Poissaolevana Timo vastailee: ” Joo, joo  —  hmm…”. Timon ajatukset ja mieli ovat jossain muualla.

Tiina huomaa Timon poissaolevuuden ja välinpitämättömyyden Tiinan asioihin. Tiina kokee tulevansa hylätyksi ja ohitetuksi. Hänen asiansa eivät Timoa kiinnosta. Siis Timo ei ole kiinnostunut vaimostaan. Tämä lisää Tiinan harmia ja suuttumusta. Vaivoin Tiina saa pidäteltyä harmiaan, ennen kuin se jostain pienestä asiasta purkautuu ulos kaikki harmin ja suuttumuksen tunteet.

Timo on ihmeissään Tiinan harmista ja tunnereaktiosta. Timo ei nyt jaksaisi kuunnella vaimonsa valituksia, sillä töissä oli ihan tarpeeksi rankkaa, eikä Timo ole vieläkään toipunut töistä. Timo yrittää kertoa myöhästymisensä syyn, mutta Tiinaa se ei tyydytä, vaan selittelyt lisäävät Tiinan hylkäämistunnettaan. Timo pakenee hiljaa tekniikan maailmaansa etsimään rauhaa ja omaa olemistaan. Tekniikan maailman laitteet eivät nalkuta.

Tiina kokee Timo hiljaisuuden vihan ilmauksena ja hylkäämisenä.
Timo kokee, että hän on koko pitkän päivän raatanut perheensä edestä ja saa kotona vain nalkutusta palkakseen.

Molemmat kokevansa tulleensa väärin ja epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. He kokevat loukkaantumista ja ettei heitä ymmärretä. Myöhäisillalta on turha odottaa hellää rakasteluhetkeä.


Mitä tapahtui ?

Toistuva tunnekokemus hylkäämisestä tai väärin ymmärretyksi tulemisesta jättää jälkensä. Se alkaa pikku hiljaa vaikuttaa asenteisiin ja odotuksiin toista kohtaan. ”Toinen ei rakasta minua” tai ” Hän ei ymmärrä minua” , ajatukset alkavat muokata asenteitamme. Viihtyvyys toisen seurassa alkaa vähentyä.

Kun tietyissä tilanteessa pariskunta toistuvasti huomaa joutuvansa riitaan tai hylkäämiskokemukseen, on syytä kysyä, mitä tässä tapahtuu: 

  • mitkä ovat odotukseni tässä tilanteessa toista kohtaan ?
  • mistä toinen tietää odotukseni/toiveeni tässä tilanteessa ?
  • milloin olen sanallisesti kertonut odotuksistani ? (= mitä toivon ?)
  • milloin olen kuunnellut /kysynyt puolisoni odotuksista tässä tilanteessa ? ( = mitä puoliso toivoo ja odottaa ?)
  • millaisia ratkaisuyrityksiä olemme etsineet ja toteuttaneet, jossa edes jonkin verran molempien toiveet/ odotukset tulevat otetuksi huomioon ?
  • miltä erilaiset ratkaisuyritykset ovat tuntuneet ?

Tärkeää on olla tietoinen omista ja toisen odotuksista. Edelliset kysymykset sopivat hyvin myös lomien ja juhlien valmisteluun.

Edellä olevaan esimerkkiin voisi ratkaisu olla vaikka seuraavanlainen:

Timo tullessaan kotiin saa puolen tunnin ”oman hetken”. Näin sielukin ehtii töistä kotiin ja pääsee sisälle kodin tunnelmaan.  Jossain vaiheessa iltaa Timo laittaa Tekniikan maailman syrjään ja sulkee television ja kääntyy Tiina puoleen ja silmiin katsoen kysyy: ”Hei kulta, miten voit ? Millainen oli päiväsi ?”

Tiina kertoo päivänsä ilot ja harmit. Vaikka Tiina harmit olisivatkin johtuneet Timosta, niin Tiinalle riittää se, että Timo kuuntelee Tiinaa ja toteaa: ”Sinulla on ollut kiva päivä.” tai ”Sinulla on ollut tosi rankka päivä.”  Samalla voi ottaa toisen syliin tai muuten kosketuksella ilmaista toiselle myötätuntoa.

Mikä on tärkeää rakastamisessa ?

Yleisesti ottaen naiselle on erittäin tärkeää, että hän voi usein jakaa omia tunteitaan toiselle, tulla kuulluksi. Tunteittensa päivittäinen jakaminen on naisen tapa osoittaa välittämistä ja kokea rakkautta.

Naisen tunteita miehen ei tarvitse yrittää ratkaista, ei selittää pois, ei järkeistää, ei lakaista maton alle, ei vähätellä, ei laittaa vitsiksi ….. ei mitään muutakaan. Riittää kun vain aktiivisesti kuuntelee ja toteaa, että sinulla on ollut kiva tai rankka päivä sekä ottaa toisen syliin. Kuunteleminen on yksi keskeinen osa naisen rakastamista.

Miehen tapa osoittaa rakkautta on usein tehdä suorituksia yhteisen hyvän (=perheen) eteen. Siksi miehelle on tärkeää, että nainen tunnistaa miehen suoritukset ja aikaansaannokset sekä antaa niistä selkeää sanallista tunnustusta jopa ihailua. Tämä on yksi keskeinen osa miehen rakastamista.

Rakastaminen on näkemistä, kuulemista ja vastaamista.

Perheet ovat hyvin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Mitään yksiselitteistä ratkaisua ei voida antaa. Jokainen perhe löytää omat käytännön ratkaisunsa. 
Tärkeää on kuitenkin, että molemmat kokevat tulevansa kuulluksi ja nähdyksi ja otetuksi huomioon arjen tuiskeessa.

Jokaiselle ihmiselle on äärettömän tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi. Tätä on rakastaminen. Jos en tule kuulluksi, muutun pian näkymättömäksi ja tuntemattomaksi.

Rakastaminen arjessa on näkemistä, kuulemista ja vastaamista!!

Jouko Vesala

Isyys

Isyyden pohdintaa 

Tässä on joitakin kysymyksiä, joiden valossa voi pohtia omaa isyyttään.

Lapsuuden isyys:

  • millainen oli isäni?
  • kuinka paljon olimme yhdessä?
  • millä tavalla isäsi ilmaisi pitävänsä/ rakastavansa sinua?
  • millaista kuria hän piti ja miten?
  • miten isäsi selvisi vastoinkäymisistään?
  • millaisia asioita opit juuri häneltä?
  • mikä oli suhteenne paras puoli, entä vaikein asia?

Isä, jota ei kuitenkaan ollut:

  • miltä tuntuu puhua hänestä?
  • mitä haluaisit sanoa hänelle juuri nyt?
  • millaisia tunteita sinulla häntä kohtaan (surullisuutta, tyytymättömyyttä, vihaa, menetyksentuntoja  ….)?
  • jos voisit puhua tästä isäsi kanssa, miten hän suhtautuisi sinuun?

Isäsi tausta:

  • kannattaa tutustua isän sukuun
  • millainen oli isäsi ja isoisäsi välinen suhde? mikä oli heidän tapansa olla yhdessä?
  • mitä isäsi oppi omalta isältään miehenä olemisesta?
  • mitä tästä on välittynyt sinulle?
  • millaista on samanlaisuus ja erilaisuus suhteessa isääsi?
  • miltä isäsi ja  äitisi suhde näytti lapsen silmin nähtynä?
  • mitä jäi kesken sinun ja isäsi välillä?
  • mitä yhteistä ja erilaista on sinun, isäsi ja isoisäsi tavassa olla maskuliininen?
  • mikä on ollut sukusi miesten vahvuus, entä heikko alue?

Millainen isä tahtoisit olla:

  • millä tavoin olet tyytyväinen suhteessasi lapsiisi?
  • mitä esteitä näet näiden suhteiden toimivuudelle?
  • millainen miehen malli olet pojallesi ja tytöllesi?
  • mikä on sinun tapasi olla maskuliininen?
  • mitkä asiat loukkaavat sinua kipeimmin?
  • miten selviät niistä eteenpäin?
  • mikä on sinun tapasi osoittaa lapsillesi rakkautta?

Jouko Vesala

Rakkaus arjessa

Esa Saarinen puhui avioliiton puolesta

Miten saada rakkaus kukoistamaan arjessa?

Lahden seurakuntien järjestämään luentotilaisuuteen Hotelli Grandin Arena -saaliin ahtautui mar-raskuisena pakkasiltana 1998   yli 700 ihmistä kuuntelemaan Esa Saarisen esitystä arkirakkauden iloista ja kivuista. Lukuisten esimerkkien avulla hän selvitti keskeisiä  avainkäsitteitään: rinnalla-kulkeminen, arvonriisto, puolisoiden erilainen tapa hahmottaa arkea, kuunteleminen sekä oikeus puhua elämyksistään. Esa Saarinen kehui yleisöään ”uskomattoman intensiiviseksi”. Seuraavassa joitakin näkökulmia Saarisen luennosta.

Millainen kuva sinulla on puolisostasi?

Onko versiosi puolisostasi innostava vai latistava? Rakastuessasi se on ollut innostava. Miten versio puolisosta on vuosien myötä muuttunut, kun selvittämättömät pettymykset ovat tehneet oman vai-kutuksensa?  Mikä on ollut oma osuutesi tapahtuneeseen? Meillä on erilaisia versioita ihmisistä, myös puolisostamme. Oma versiosi ei ole sama kuin mitä puolisosi todella on. Mikä versio sinulla on nyt päällä? Voimme itse vaikuttaa paljonkin versiomme muotoutumiseen.

Puolisolle eläytyvä, elämyksellinen puheoikeus

Ilman keskustelua uutta versiota myönteistä mielikuvaa puolisosta ei voi syntyä. Jäämme helposti kiinni vanhoihin haavoihin, emmekä osaa ottaa askelta, joka veisi toiseen tilaan. Riipaisevan esi-merkin Saarinen kertoi liki 50 vuotta naimisissa olleen akateemikon sanoista vaimolleen hänen kuo-lemansa jälkeen heidän vihkikirkossaan. Vasta silloin akateemikko tajusi vaimonsa arvon, rakkau-den, kauneuden ja uhrautuvaisuuden. Kuinka rikkaampi elämä olisi ollut molemmille, jos nuo sanat olisi sanottu puolison vielä eläessä.

Puolison odotusten pettäminen sekä tunteiden turhentaminen synnyttää syvän kielteisen kokemuk-sen, arvonriiston. Tarvitaan kymmenen myönteistä tunnekokemusta, että päästäisiin nolla-tilanteeseen. Sillä muistamme kielteiset asiat paremmin kuin myönteiset asiat. Toisen todellista tun-nekokemusta ei saa koskaan tietää, jos se on turhennettu vitsin tai naurun säestyksellä.

On vaikea tunnistaa omia tunteitaan. Edelleen on vaikea löytää sellaista kuvaa tunteilleen, että toi-nen edes hiukan ymmärtäisi, miltä minusta on tuntunut. Selvittämätön tilanne lisää puolisoiden henkistä etäisyyttä toisistaan ja kasaa kaunaa heidän välilleen. Jäämme haavoinemme kiinni van-hoihin kuvioihin.

Meidän tulee opetella elämyksellistä puhetta. Siinä tarkoituksena on opetella kuvailemaan omia tunteitaan. Opettelu on syytä aloittaa suhteen kannalta vaarattomalla alueella, esim. mitä innostuk-sen tunteita Mikan formula -voitto minussa herätti. Myös toinen saa oikeuden kertoa omista elä-myksistään. Jotta kertominen on mahdollista, toisen pitää osata kuunnella.

Kannattaa pohtia, siivilöikö parisuhteen arki meistä sellaista käyttäytymistä, että tuloksena on lopul-ta parisuhteen epäonnistuminen. Toivon mukaan ei.

Mitä mies ei ymmärrä naisesta parisuhteen arjessa?

1.  Jakaminen

Naiselle arjen kokemusten päivän ilojen ja huolien, murheiden ja tapahtumien, tunteiden ja suunnitelmien jakaminen miehensä kanssa on äärimmäisen tärkeää. Miehelle jakaminen on jotain epämääräistä. Miehelle suorite on tunnusomaista.  Se merkitsee ratkaisua tai neuvoa, tekoa tai päätöstä. Nainen ei välttämättä kaipaa näitä suoritteita vaan kuuntelijaa.
Naisella on lukematon määrä tiedostoja auki yht’aikaa, ja hän haluaa jakaa ne miehensä kanssa. Miehellä on kerrallaan auki vain yksi tiedosto. Ei ole ihme, että hämmennys ja väärin ymmärrys on molemminpuolista.

2. Realismi

Nainen näkee arjessa lukemattomia pieniä asioita, jotka täytyy hoitaa, ja joista täytyy huolehtia. Mies on usein sokea näille asioille ja hahmottaa helpommin suurten linjojen kertakaikkisia ratkaisuja. Nainen haluaa valaista miestään arjen tärkeistä asioista. Harvemmin se tehoaa. Mies ei kertakaikkiaan näe arjessa asioita samoin kuin nainen.

3. Kuunteleminen

Kuunteleminen ei ole neuvomista, ei ratkaisujen esittämistä, ei selitysten tarjoamista, ei sen odottamista, koska päästäisiin asiaan. Kuunteleminen on vain ja ainoastaan kuuntelemista. Kuunteleminen on katsoa puolisoaan silmiin ja eri tavoin rohkaista häntä kertomaan lisää. Lisäksi miehet kertovat asioista eri tavalla kuin naiset. Parisuhteen arjessa nainen haluaa käsitellä asioita paljon laajemmin kuin mies osaa arvatakaan.

4. Välittäminen

Naiselle on uskomattoman tärkeää, että hänestä välitetään arjessa reaaliaikaisesti. Välittäminen eilen, toissa viikolla tai viime lomalla ei auta enää tänään. Tämä vaatii mieheltä ponnistelua. Toinen seikka on välittää naisesta asenteen tasolla. Pitää tehdä asiat oikealla välittämisen asenteella. Pelkkä konemainen tekeminen ei riitä.

Naiselle on myös tärkeää, että häntä arvostetaan välittämisen tuottajana. Nainen ottaa usein matkalle paljon tavaroita eri ihmisiä varten juuri sen tähden, että hän välittää näistä ihmisistä. Naista loukkaa kuulla autossa odottavalta mieheltä kommentteja, kuinka nainen on aina myöhässä ja miksi koko ”tavaratalo” pitää ottaa joka kerta mukaan.

Mitä naiset aina eivät muista miehestä parisuhteen arjessa?

1. ”ON-OFF” –mielenlaatu

Miehen avainkäsite on ”ON- OFF” –mielenlaatu. Vain yksi tiedosto on kerrallaan auki. Miehen ajattelemattomuus, joka tästä syntyy, voi tuottaa naiselle syviä nöyryytyksen ja arvonriiston kokemuksia. Ne vaikuttavat suuttumusta ja katkeruutta miestä kohtaan. Kun nainen hakee oikeutta nöyryytykselleen, mies helposti luulee, että nyt nainen ylireagoi tai on hysteerinen pikku ajattelemattomuuden tähden. Tämä synnyttää miehelle mustia pisteitä suhteessa naiseen. Jos kummallakaan ei ole turvallista tilaa kuvailla tunteitaan, asiaa ei voida käsitellä. Se jää painamaan suhdetta ja etäännyttää puolisoita  toisistaan. 

2. Mies on unelmissaan sankari

Nainen on realisti ja mies haluaa olla sankari. Tästä syntyy vaikea yhdistelmä parisuhteen arkeen. Jos kotona ei ole tilaa miehelle sankaruudelle, hän vetäytyy sohvalle TV:n ääreen latautumaan tule-via muita sankaruuden foorumeita varten. Niitä voivat olla työ, harrastukset tai naapurin kesämökki. Tärkeää on myös, että nainen pitää miestään sankarina miehen kannalta oikeissa asioissa. Sankarin psyyke on helposti loukkaantuvaa laatua.

Jokainen mies haluaa tunnustusta hyvin hoidetusta hommasta. Pätevyyden tunne on miehelle tärkeä ja se, että hänen oma naisensa antaa tunnustusta ja arvostusta miehen pätevyydelle.

3. Miehen unelma

Miehen unelma on, että hänen naisensa olisi tyytyväinen. Silloin hänkin saisi olla enemmän rauhas-sa. Mies kokee helposti, että nainen ei ole tyytyväinen, kun hän halua vain keskustella ja jakaa ar-keaan. Mies kokee helposti naisen huolet ja pahan mielen omaksi epäonnistumisekseen, vaikka nai-nen ei sitä tarkoita jakamisen tarpeellaan..
Haasteita riittää

Parisuhteessa helpottaa oivallus, että miehellä ja naisella on erilainen tapa suhtautua ja kokea arjen tapahtumat. Tämä erilaisuus on rikkautta, ei vain ongelmien lähde. Miehellä ja naisella on myös erilaisia tarpeita, joista kannattaa keskustella. Meidän on tärkeää oppia näkemään erilaisuudessam-me puolison kauneus jo nyt. Samalla voimme oppia ruokkimaan toistemme upeuksia.

Nainen tarjoaa miehelle valtavan kehitys- ja kasvuhaasteen. Meidät on kutsuttu rakkauden tuottajik-si. Aktiivinen tuotekehittely ei olisi pahitteeksi puolin ja toisin.

Esityksensä Saarinen päätti anteeksiantamuksen ajatukseen: Hän toivoi vapautta menneiden kuvien, haavojen ja katkeruuden vankeudesta. Tunne toisen rinnallakulkemisesta antaa turvallisuutta arkeen kohdata tulevaisuus yhdessä kaikkine haasteineen.

Jouko Vesala, perheneuvoja