Erilaisuuden kohtaaminen parisuhteessa

ERILAISUUDEN KOHTAAMINEN PARISUHTEESSA

Minua on aina viehättänyt ihmisten erilaisuus. Erityisen kiinnostavaa on  nähdä   puolisoiden erilaisuutta,  joka  ilmenee vaikkapa temperamenttipiirteinä, mutta myös  toimintatyyleinä. Valitsemme puolisomme  sekä erilaisuuden että samanlaisuuden perusteella. Puoliso myös  houkuttelee meistä esiin uinuviakin  ominaisuuksia tai piirteitä omalla toiminnallaan. Kerron pienen tarinan omasta elämästäni. Tutustuessani omaan puolisooni, oli innostavaa kuulla hänen soittavan kitaraa. Hän näytti aina soittavan omaksi ilokseen, soittotaitokaan ei ollut kaikkein tärkeintä. Olin itse kuvitellut olevani hyvin epämusikaalinen, mutta  puolisoni soittaminen houkutteli minuakin musiikkiin mukaan. Sillä tavoin  innostuin itsekin laulamaan ja liityin kuoroonkin, laulajana en edelleenkään ole mikään loistava, mutta laulaminen tuo paljon iloa elämääni. Lapsuudenkodissani en ollut harjoitellut musikaalisuutta, mutta  puolisoni  haastoi minut  harjoittelemaan laulamista ja tekemään yhdessä musiikkia.. Edellä kerrotussa tapauksessa aluksi erilaisuutena nähty ominaisuus  onkin  myös samanlaisuutta.

Suhteen alussa  erilaisuus saattaa tuntua pelkästään viehättävältä ja kiinnostavalta.   Mutta myöhemmin kun vaikkapa erilaiset siivoustyylit törmäävät arkielämässä, saattaa syntyä riitoja. Toisen ärsyttävään piirteeseen voi suhtautua eri tavoin. Voi kieltää näkemänsä piirteet kokonaan  (näin tapahtuu usein rakastumisvaiheessa) tai sopeutua niihin eri tavoin. Se miten sopeutuu ristiriitatilanteissa, on usein lapsuudenkodista opittu  reagointitapa ja sekin  on  osa erilaisuuttamme. Mutta kyllä jokainen on varmaan jollain tavalla yrittänyt muuttaa puolisoaan, ja ainakin itse olen huomannut, että muuttaminen ei vain onnistu, vaikka kuinka yrittäisi. Muuttamisprosessi on  usein voimakkaimmillaan kun parisuhteen symbioosivaihe on menossa ohi. Ehkä kuitenkin jossain vaiheessa on päässyt  kumppanuudessa niin pitkälle, että voi arvostaa ja jopa iloita  jostain sellaista ominaisuudesta, jota epätoivoisesti on yrittänyt karsia toisesta. Voi olla, että  esimerkiksi puolison myöhästelytaipumus  aluksi  ihastuttaa, jossain suhteen  vaiheessa  vihastuttaa ja lopulta pitkän liiton jälkeen ehkä uudelleen ihastuttaa. Erilaisuutta voi myös oppia kohtaamaan kehittämällä  kommunikaatiotaitojaan. Näin on tehtävä ainakin silloin, mikäli puolisot ovat hyvin erilaisia temperamentiltaan. Toinen on esimerkiksi    rauhallinen ja herkkä ja toinen nopea ja  sähäkkä. Kohtaamistilanteissa nopeasti ja sähäkästi toimiva voi tietoisesti opetella hidastamaan, esim. hiljentämään ääntään ja odottamaan hitaampaa puolisoa. Rauhallinen ja herkempi puoliso voi harjoitella ikään kuin ”siedätyshoitona”  reagoimaan toisen nopeuteen  ja vetää herkkyystuntosarviaan välillä pienemmälle. 

Voi myös opetella vaihtamaan näkökulmaa. Laiskuudesta, voi ajatella, että puoliso on ehkä maltillinen ja osaa antaa muillekin mahdollisuuden osallistua toimintaan.
Keskeistä kuitenkin  on, että saat olla suhteessa oma itsesi, sillä tunteiden ja omien tärkeiden  toiveiden tukahduttaminen ei ole hyväksi kenellekään. Voi  rakentaa yhteisen suunnitelman hyvästä elämästä, johon kuuluu kompromisseja ja sopeutumista tiettyihin erilaisuudesta kohoaviin ilmiöihin,  mutta molemmille myös omaa tilaa  säilyttää oma persoonansa ydin. Meillä jokaisella on oikeus olla sellaisia kuin olemme. Vain silloin  voimme täysin toteuttaa meille annettua tehtävää ja toimia ihanteittemme mukaan.

 

Ulla Alastalo, vs. perheneuvoja