Intiimi läheisyys on kahden minän kohtaamista

INTIIMI LÄHEISYYS ON KAHDEN

MINÄN KOHTAAMISTA

Eteläafrikkalaisella ystävälläni on kaksi noin 20-vuotiasta tytärtä. Ystäväni pohdiskeli kerran eräässä puheessaan isyyttään. Hän puhui hyvin lämpimästi tyttäristään ja kertoi, miten hän oli pyrkinyt kasvatuksessaan tukemaan tyttäriään sellaisina kuin he olivat. Vuosien karttuessa tyttärien erityiset lahjat ja luonteenpiirteet tulivat esiin, mutta isä pysyi edelleen avoimena kaikelle sille, mitä tyttäristä saattaisi tulla. Kuulosti siltä, että tuon isän rakkaus ikään kuin houkutteli tyttäristä heidän minuutensa esiin.
 
Nyt tytöt ovat tulleet naimaikään ja isälle nousi huoli, kun eräs äiti yritti järjestellä pojastaan sulhasta toiselle näistä tyttäristä. Pian ensi tapaamisen jälkeen nuorukainen ryhtyi muokkaamaan tyttöystäväänsä mieleisekseen. Isän huoli kasvoi ja hän sanoi sulhasehdokkaalle: ”Et ole sopiva tyttärelleni, koska olet sokea niille mahdollisuuksille, joita tyttäressäni on. Et rakasta tytärtäni sellaisena kuin hän on.”
 
Narsistinen kulttuurimme suosii muokkaamista – sekä oman kehon että toisen ihmisen. Narsistisessa parisuhteessa puolison erillisyys on jotain aivan sietämätöntä. Narsistille toiset ihmiset ovat häntä varten ja hänen käytettävissään; suhteessa on yksi subjekti ja yksi objekti. Narsistin maailma on mustavalkoinen: ihmiset hän jakaa ystäviin ja vihollisiin – puolison kahtia, mustaan ja valkoiseen. Puolisossaan narsisti palkitsee ja palvoo kaikkea sitä, mikä suostuu, antaa, joustaa ja ihailee häntä. Pahaa, torjuttavaa, muokattavaa tai tuhottavaa on kaikki se, mikä edustaa puolison omaa tahtoa.
 
Kaija Maria ja Lari Junkkari kirjoittavat: ”Mitä narsistisempi kulttuuri, sitä vaikeampaa on kestävän parisuhteen ja tasapainoisen seksuaalisuuden luominen. Narsismiin liittyy kyvyttömyys vastavuoroiseen, molemminpuoliseen suhteeseen, koska toinen ihminen on oman mielihyvän tai muun mahdollisen hyödyn kohde. Intiimi, aidosti läheinen parisuhde edellyttää kuitenkin kahden minän kohtaamista. Mitä narsistisempi ihminen, sitä vähemmän hän pystyy tuntemaan empatiaa, myötätuntoa, toista ihmistä kohtaan.” (Läsnä ja lähellä, seksuaalinen viisaus parisuhteessa, Kaija Maria ja Lari Junkkari, Otava 2006, s.22)
 
Meistä suomalaisista eteläafrikkalaisen isän puuttuminen tyttärensä asioihin saattaa tuntua vieraalta, mutta tuo isä oli oivaltanut jotain oleellista rakkauden olemuksesta. Rakkaus on herkkä näkemään mahdollisuuksia. Rakkaus on kiinnostunut toisesta sellaisena kuin hän on.
 
Rakkaus luo tilan toiselle olla oma itsensä.
 
Timo Poikolainen
perheneuvoja

Syyskuu 2008