Kun on tunteet

KUN ON TUNTEET

Aika usein ajatellaan, että tunteet kuuluvat enemmän naisten maailmaan kuin miesten. Työssä tavan takaa kuitenkin ilmenee, että tunteita on kaikilla ihmisillä. Ihminen yksinkertaisesti on rakentunut niin, että kun hän on yhteydessä maailmaan, ihmisiin, asioihin, tapahtumiin, hänessä herää erilaisia tunteita. Jopa aamulehden lukeminen saattaa herättää tunteita. Kerberoksen oivaltava pilapiirros voi naurattaa ja saada hyvälle tuulelle. Joku uutinen puolestaan mahdollisesti kovastikin suututtaa.
 
Tunteita on kaikilla, naisilla, miehillä, nuorilla, lapsilla. Mitä pienemmästä ihmisenalusta on kyse, sitä estottomammin hän ilmaisee kulloinkin, miltä tuntuu ilo tai kiukku. Mitä enemmän ja monipuolisemmin tunteet ovat sallittuja ja ne otetaan vastaan, sen onnellisempaa lasten elämä on. Kun lapsella ja nuorella on ympärillään edes yksi aikuinen, joka syvällisesti ymmärtää ja hyväksyy, lapsi on ”pelastettu”. Turvallisessa vuorovaikutuksessa lapsi kasvuvuosinaan oppii luottamaan itseensä ja rakastamaan ja arvostamaan itseään, omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Tällainen lapsi ei ole myöhemminkään tuuliajolla maailman myrskyissä. On todennäköistä, että hän on oppinut kunnioittamaan muita ja on kiinnostunut, miltä toisesta tuntuu ja pystyy luomaan läheisiä ihmissuhteita. Toivottavasti pystyy myös pitämään selkeät rajat huonosti kohteluun, ei suostu mihin tahansa.
 
Tunteita on siis joka ikisellä ihmisellä. Eroja syntyy siinä., miten tiedostamme omia tunteitamme, miten olemme oppineet käsittelemään niitä, otammeko vastuun omista tunteistamme, vai syytämmekö muita pahasta olostamme. Esim koulukiusaaja saattaa olla niin ahdistunut omasta tiedostamattomasta avuttomuudestaan ja epävarmuudestaan, että yksinäisen koulukaverin ulospäin näkyvä orpous laukaisee raivon, jota kiusaaja perimmältään tuntee itseään kohtaan, kiusaaja ei vain itse ole tietoinen omasta hädästään. Jos kiusaaja tulisi tietoiseksi omista ongelmistaan, se olisi hänestä sietämätöntä. Niinpä hän tarvitsee ulkopuolisen kohteen, ettei vain kukaan hoksaisi kiusaajan omia puutteita.
 
Vaikka olisi sinut oman tunnemaailmansa kanssa, mutta ei ilmaise niitä, muut eivät voi saada käsitystä. Rikkainta olisi, jos voisi läheisimmälleen vapaasti ilmaista niin hellyyden kuin ärtymyksenkin. On perheitä, missä tukahdutetaan kiukun ja suuttumuksen tunteet ja on myös perheitä, missä on lähes mahdotonta ilmaista kiintymyksen ja hellyyden tunteita tulematta pilkatuksi.
 
Tunteet ovat tarpeellisia ja ne antavat väriä ja makua elämään. On välttämätöntä onnellisen parisuhteen kannalta riittävän usein ilmaista rakkauden ja välittämisen tunteita. Yhtä tärkeä on myös pystyä rakentavassa hengessä keskustelemaan asioista, jotka ärsyttävät, jotta saataisiin tarpeellinen muutos aikaan.
Riitta Palomäki
perheneuvoja

Helmikuu 2008