Lahja Sinulle

Lahja Sinulle

Jos vain vallassani olisi, tahtoisin antaa Sinulle tänä jouluna erityisen lahjan. En sellaista lahjaa, mitä kauppojen hyllyt notkuvat ja mainokset meille tarjoavat. En lahjaa, jonka vastaanottaminen vaatii hienoja jouluvalmisteluja. Tahtoisin antaa Sinulle ihmisen ja Vapahtajan vierelle. Tahtoisin antaa vierellesi Ihmisen, jolla on rakkautta ja aikaa Sinulle. Ihmisen, joka pysähtyy luoksesi, katsoo Sinua silmiisi ja sanoo Sinulle: ”Olet minulle rakas ja tärkeä. Tahdon viettää aikaa kanssasi.”

Kuinka moni meistä kulkeekaan yksin täällä maailmassa. Kiireen ja touhun keskelläkin voi kokea olonsa hyvin yksinäiseksi. Perhe ei myöskään takaa sitä, että sisimmässään voi kohdata ”kosmisen yksinäisyyden”. ”Aika on rahaa”, sanotaan. Todellakin, aika on kallisarvoista, sillä se kuluu jatkuvasti ja mennyttä aikaa emme voi saada enää takaisin. Joskus on hyvä siksi pysähtyä miettimään, mitä elämältään oikeastaan haluaa.  Jos hyppäät mielikuvissasi elämäsi viimeiseen päivään ja hetkeen, mitä toivot saavasi katsella elämästäsi taaksepäin? Mitä toivot, että sinusta muistetaan, kun aika on jättänyt sinusta? Toivotko jättäväsi jälkeesi valtavan omaisuuden, tehtyjä urotöitä tai keksintöjä, paljon jälkikasvua vai muiston lähimmäisiä kohdanneesta ihmisestä?

Me ihmiset olemme erilaisia, enkä tiedä, minkä sinä valitset. Kaikki valinnat ovat varmasi hyviä.  Luin opiskeluaikanani kirjan, jonka nimi oli ”Armeliaisuuden maailmanhistoria”. Se kertoi ihmisistä, jotka olivat laittaneet ”itsensä likoon” toisten hyväksi kuka orpokodin kuka jonkin köyhäinkodin tai sairaalan perustajana. Jotkut myös sairastuivat ja menettivät itse henkensä hoidettuaan toisia sairaita. Näillä ihmisillä ei ollut ulkoista koreutta, mutta heillä oli suuri sydän, minkä johdosta moni heikko-osainen sai apua ja helpotusta elämäänsä.

”Tärkeälle asialle löytyy aina aikaa!” Kiireen keskellä elävä ihminen joutuu laittamaan asiat tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen. Kuinka tärkeänä ja arvokkaana pidät sitä, että joku antaa aikaansa ja rakkauttaan Sinulle? Entä kuinka tärkeänä ja arvokkaana pidät sitä, että itse antaisit toiselle aikaasi ja rakkauttasi? ”Antaessaan saa”, sanotaan. Uskon, että Armeliaisuuden maailmanhistoriassa mainitut ihmiset kokivat tämän pitävän paikkansa. Lähtisitkö myös Sinä antamaan rakkauden ja ajan lahjaa tänä jouluna ja kenties myös joulun jälkeen jollekin Sinulle tärkeälle ihmiselle?

Raamatussa sanotaan: ”Sen suurempaa rakkautta ei ole, kuin että antaa henkensä ystävänsä edestä.” Joulun sanoma kertoo meille maailman suurimmasta Rakkaudesta ja Lahjasta, joka on tarjolla lahjaksi meille itse kullekin. Vapahtajallamme on aikaa tänä jouluna ja vuoden jokaisena päivänä pysähtyä Sinun ja minun vierelle, katsoa meitä silmiin ja sanoa: ”Olet minulle tärkeä ja rakas.”

Minna Matilainen