Mikä puolisossa ärsyttää

Mikä puolisossa ärsyttää…

…sekö, ettei hän puhu vaiko se, ettei häneltä meinaa saada suunvuoroa… sekö, että hän jättää ne likaiset sukat lattialle vaiko se, että hän on niin sisäsiisti… sekö, että hän makaa illat sohvalla vaiko se, että hänen pitää joka ilta lähteä lenkille… sekö, että hän.. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin laajentaen kotitöihin, ulkoiseen olemukseen, seksielämään ja lasten kasvatukseen.

Parhaimmillaan parisuhde, johon sitoudumme, on elämämme antoisin, mutta samalla myös haastavin ihmissuhde. Antoisan ja haastavan siitä tekee mm. se, että se muistuttaa elämämme ensimmäistä ihmissuhdetta, suhdetta vanhempiimme. Siitä varhaisesta suhteesta ovat peräisin eväämme rakentaa ja elää parisuhteessa: tapa kokea ja ilmaista itseämme, tunteitamme, seksuaalisuuttamme ja läheisyyttämme.

Monet ristiriidat parisuhteessa liittyvätkin usein siihen, että odotamme puolisomme täyttävän sisimpämme tarpeita ilman, että edes sanoitamme niitä hänelle. Ja se juuri on pienen lapset toive kaikkivoivalle vanhemmalleen. On tärkeä asia tiedostaa ja itsellemme muistuttaa, että paraskaan puoliso ei voi täyttää kaikkia lapsuutemme vaillejäämisiä. Onkin suuri haaste – ehkäpä koko elämän mittainen haaste – opetella itse ottamaan vastuu omista tunteistamme.

Parisuhde parhaimmillaan on sitä, että puolisot toistensa avulla oppivat tuntemaan sekä itseään että toisiaan lahjoineen ja puutteineen. On tärkeää, että suhteessa on lupa ja tilaa olla eri mieltä eikä toinen puolisoista koe sitä uhkana itselleen. On myös uskallettava nähdä ja myöntää oma haavoittuvuus ja hylätyksi tulemisen pelkonsa. Parisuhteessa on hyvä uskaltaa sanoittaa puolisolleen sylin, turvan ja lohdutuksen tarve, jota meissä jokaisessa on. Sehän puolestaan tarkoittaa sitä, että on uskallettava ylittää itsessä olevia esteitä ja pelkoja; on voitettava omaa ylpeyttä!

Ristiriidatkin kuuluvat jokaiseen parisuhteeseen. Kun arjessa tulee ristiriitoja, on tärkeää osata ja uskaltaa pysähtyä kuulemaan, miten kukin perheessä voi. Lapset kärsivät vanhempiensa jatkuvasta riitelystä. On tärkeää uskaltaa katsella omaa käyttäytymistä kriittisin silmin. Toista emme pysty muuttamaan, vaikka niin mielellämme sen tekisimme. On uskallettava kuunnella omaa oloa ja ottaa vastuuta itsestä osana perheen hyvinvointia.

Eija Tolonen, perheneuvoja