Unelmia

UNELMIA

UNELMA :  Mikä ihana sana , siinä on jo valmiiksi keveyttä ja tilaa.  Tiedätkö sinä mistä minä unelmoin? Kysymys on ehkä hieman intiimikin. Kun kerron sinulle unelmistani, otan riskin, että naurat minulle tai jopa murskaat unelmani. Entä  haluatko  kertoa, mistä sinä unelmoit? Joku on joskus sanonut: unelmat värjäävät minut sisältä,  siihen voisi jatkaa; tunnetko  minun värini ja haluatko kertoa millaiset ovat sinun värisi?  Meidän unelmiemme takana on myös usein arvoja, asioita, joita pidämme tärkeinä elämässämme ja jotka vaikuttavat valintoihimme elämässä. Se miten tosissani olen unelmieni kanssa on riippuvainen arvoistani.

Olen ihastunut unelmatyöskentelyyn, niinpä olen jo monen vuoden ajan uudenvuodenaattona ottanut ison valkoisen paperiarkin ja värikyniä ja rakentanut paperille unelmakarttani. Teen usein kaksi karttaa, toiseen kaikki aivan mielettömätkin unelmat ja toiseen ns. ”uuden vuoden lupaukset” eli ikään kuin vuoden tavoitteet työhöni, harrastuksiini ja läheisiini ja ystäviini liittyen. Kun olen katsellut vanhoja unelmakarttojani, olen huomannut, että niissä on paljon asioita, jotka ovat toteutuneet. Unelmoiminen siis kannattaa, näin olen ainakin itse kokenut. Unelmat voivat olla pieniä tai suuria, ne voivat liittyä työhön, harrastuksiin, kotiin. Edesmennyt geenitutkija Leena Palotie sanoi jossain lehtihaastattelussa, että kun unelmalleen rakentaa aikataulun ja toimintastrategian, se muuttuu tavoitteeksi.

Kuinka usein pariskunnat elävät arkeaan jakamatta unelmiaan. Olen joskus huomannut, että ihmiset kertovat unelmiaan helpommin omille ystävilleenkin kuin puolisolleen. Unelmakartan rakentaminen yhdessä puolison kanssa voi kuitenkin olla merkittävä kokemus. Siinä voi jakaa  arjen pieniä toiveitakin, erityisen kivaa onkin juuri pohtia pieniä unelmia: saisinpa silloin tällöin  aamiaisen vuoteeseen tai  vaaleanpunaisia tulppaaneja keväällä tai voisitko joskus  hieroa kipeitä hartioitani.  Parisuhteen ns. isoja unelmia olisi myös hyvä tuoda näkyväksi. Mitä voisimme tehdä, jos kaikki olisi meille yhdessä mahdollista. Silloin voi laittaa näkyviin kaikki aivan mahdottomatkin jutut, ilman mitään rajoituksia. Tästä ns. ”raakaversiosta” voisi kerätä vaikka 10 parhaiten toteuttamiskelpoista unelmaa, joille voisi alkaa rakentamaan välitavoitteita, tukijoukkoja, toteuttamisen askelia,  vastoinkäymisiin varautumista ja toteutumisen seurantaa. Tukijoukkoja voisivat olla vaikkapa läheinen ystäväperhe tai isovanhemmat (jotka voisivat mahdollistaa vaikkapa unelmoitua yhdessäoloa).

On  tärkeää nähdä , että voimme luottaa elämän kantavan. Kun uskallamme unelmoida uskomme myös johdatukseen elämässämme. Ja mitä uutta syntyykään, kun yhdistämme niitä sisäisiä värisävyjämme.

Ulla Alastalo