Tänä vuonna kesälomani oli vain kaksi viikkoa. Ennen lomaa mietin, millainen loma antaisi minulle voimia tulevaan työvuoteen. Viikkojen aikana mökkeilin kolmen sisarukseni luona. Sisaruksia tavatessa aktivoitui oma lapsuuden perheemme ja sitä kautta perheemme arvot. Sisarusten lähellä lapsuuden vaille jäämiset nousivat esille niin sanoissa kuin käytöksessä.
Suurimpana puutteena lapsuuden kodissamme koimme emotionaalisen turvattomuuden. Turvattomuuden kokemus lähtee syntymään meihin jo lapsena. Vanhempien vaativuus, ankaruus, kohtuuttomat odotukset ja aikuisen oma, lapseen kohdistama viha ja häpeä ovat hyvin tyypillisiä emotionaalisen turvattomuuden tunteen synnyttäjiä. Emotionaalisessa turvattomuudessa on kyse kokemuksesta, ettei tule hyväksytyksi tunteineen ja tarpeineen. Turvattomuus on syvä yksinäisyyden kokemus. Tunne siitä, ettei kukaan kannattele, vaan on jaksettava ja pärjättävä yksin – ei ole tullut kuulluksi, nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään.
Kuinka olemme sitten selvinneet tähän asti? Mietimme sitä yhdessä ja totesimme, ettemme ilman toistemme tukea olisi selvinneet. Vanhemmat sisarukset ovat antaneet toisilleen ja meille nuoremmille turvaa, hoivaa, läheisyyttä, lohdutusta ja rakkautta. Sisareni ovat vaikuttaneet itsetuntooni, minäkuvaani, tunnetaitojen oppimiseen ja tapaan kohdata toinen ihminen ja maailma. Heidän kanssaan olen oppinut väittelemään, neuvottelemaan ja toimimaan yhdessä. Sisarusten kanssa saa kokea olevansa tasavertainen ja heille voi kertoa omia syviä ajatuksia ja tunteita tulematta hylätyksi. Se on kuin vastavuoroinen ystävyyssuhde.
Tunnetaitojen oppimisella on ollut ratkaiseva merkitys omalle hyvinvoinnilleni. Kun ihmisellä on kyky tunnistaa, käsitellä ja ilmaista tunteitaan, hänelle muodostuu sisäinen turvallisuudentunne, terveet rajat ja kunnioittava suhtautuminen itseen ja toisiin. Elämän pisimpiä ihmissuhteita on suhde siskoihin ja veljiin. Olemme itsenämme syntyneitä, mutta sisarustemme muovaamia ja sen voin allekirjoittaa. Haluan säilyttää ja ylläpitää sisarussuhteita, sillä niiden avulla jaksan iloita elämästä – kiitos, että olette olemassa, te kahdeksan sisarustani.
Tuija Karvonen
vs. Perheneuvoja ja psykoterapeutti
