Ajattelen, että kirkon sielun hoitoa voi tehdä monella eri tavalla. Yksi on perehtynyt johonkin terapeuttiseen menetelmään. Toinen on luonnostaan luova ja osaa asettautua toisen asemaan. Pohjana kaikelle on luottamus. Monta tietä vie Roomaan.
Seurakuntalainen voi hyötyä myös luovista menetelmistä, kuten piirtäminen, kirjottaminen, muovailu tai terapeuttiset kortit. Jos sielun hoitaja on perehtynyt erilaisiin terapiansuuntauksiin, hän voi hyödyntää niitä luottamuksellisessa keskustelussa seurakuntalaisen kanssa. Parin ja perheen rakenteisiin keskittyvä terapeutti/sielun hoitaja kiinnittää huomionsa keskustelussa niihin rakenteisiin, struktuureihin, joissa seurakuntalaisen arki ja ihmissuhteet asettautuvat. Sielun hoitaja /terapeutti voi olla kiinnostunut seurakuntalaisen tarinasta. Kertoessaan asioitaan, seurakuntalainen luo puheessa tarinaa, jota voidaan tarkastella. Puhuessaan hän luo jaettua todellisuutta. Miten tämä voisi muuttaa tarinansa, jotta tarina muuttuu todellisessa elämässä myönteiseen suuntaan. Ratkaisukeskeisesti suuntautunut sielun hoitaja pyrkii näkemään ja keskustelemaan tulevasta ja pienistä muutoksista. Kun sielun hoitaja kokee, että seurakuntalainen voisi hyötyä koti tehtävistä ja ajatusten ja tunteiden tarkkailusta, sielun hoitaja voi hyödyntää kognitiivista lähestymistä. Avoimessa dialogissa myös sielun hoitaja on aktiivinen ja tarkkailee itseään ja kertoo tuntemuksistaan ja ajatuksiaan mitä seurakuntalaisen tarina herättää hänessä.
Lahden perheasian neuvottelukeskuksessa käytetään menetelmänä ns integraviista lähestymistä. Kuten kuopiolainen ystäväni sanoo ” vähän sitä sun tätä”. Toisin sanoen käytetään erilaisia teoriataustoja soveltaen keskustelun aikana.
Ehtoollinen, rippi ja rukous ovat keskeistä kirkon sielun hoidossa. Tällöin Jumala itse hoitaa ja seurakuntalainen saa jäädä armon varaan. Ehtoollisen voima ei riipu ihmisen kokemuksesta tai minkään terapiateorian tuntemuksesta, vaan hän saa uskossa heittäytyä armon lepoon. Siinä tapahtuu jotakin, mitä ihminen ei voi mitätöidä ajattelipa tai tuntisi hän mitä tahansa. Sielun hoitajan perusta on luottamus, aitous ja se, että antaa itsensä hetkeksi toisen käytettäväksi.
Veijo Pesonen
perheneuvoja
